Metallin 3D-tulostukseen liittyvää diplomityötään tekevä Tuomas Kantonen pääsee käyttämään uusimpia huipputason laitteita Turun tekniikan tutkimuksen ja koulutuksen vahvan verkostoitumisen ja yhteistyön ansiosta.
Huipputason metallitulostin avataan suojavarusteissa ja diplomityötään lisäävästä valmistuksesta Turun yliopistolle tekevä Tuomas Kantonen puhdistaa tulostetut koepalat pölystä varovasti maalipensselillä.
– Diplomityöni pohjana on kehittää nikkelittömään teräkseen pohjautuvaa metallin 3D-tulostusta. Nikkeli kannattaa yrittää poistaa teräksestä, se kun on kallista ja aiheuttaa terveyshaittoja, Kantonen kertoo.
Tutkimustyö on vasta alkutekijöissään. Parametrejä kuten laserin tehoa, pyyhkäisynopeutta ja tulostusjauheen kerrospaksuutta varioimalla päästään lähemmäksi tavoitetta, eli kiinteää materiaalia, jossa ei ole kaasutaskuja tai säröjä.
Psykiatrisen sairaanhoitajan töiden ohessa Kantonen opiskeli ensin Turun ammattikorkeakoulussa koneinsinöörin tutkintoa. Tämän jälkeen hän jatkoi Turun yliopistoon tekemään diplomityötään heti kun kone- ja materiaalitekniikan laitos aloitti vuonna 2020.
Tutkimusassistenttina työskentelevä Kantonen kuvailee vielä alussa olevaa tutkimusprosessiaan:
– Tein nyt alkuun testitulostuksen ihan pienelle alustalle. Suurin ongelma minulla on tällä hetkellä se, kun levitin on tälle liian leveä ja se levitti jauheet epätasaisesti ja pitkin kammiota.
– Eli ihan alkuun pitää kehittää levittimeen supistin, Kantonen naurahtaa.
Koneteknologiakeskuksen uumenissa sijaitseva, kahden ison arkkupakastimen kokoinen ja mustanpuhuva 3D-tulostin, kuuluu sen uusimpiin hankintoihin. Vasta edellisviikolla käyttöön otettu Aconityn metallitulostin on vielä tässä vaiheessa koekäytössä.
Alueen osaajavajetta paikataan määrätietoisesti
Vuonna 2018 turkulaiset toimijat käärivät yhdessä hihat tekniikan ekosysteemin ja alueen yritysten tarpeisiin paremmin vastaavan tekniikan toimintaympäristön kehittämiseksi. Näin syntyi Teknologiakampus Turku.
Turkulaisten korkeakoulujen kouluttamien diplomi-insinöörien ja insinöörien määrä on kasvanut muutamassa vuodessa jo noin 1300 opintonsa aloittavaan. Alueelle syntyneen tekniikan osaajien vajeen paikkaamiseen valmistuu lähivuosina huomattavasti enemmän osaajia kuin kolme vuotta sitten. Tässä päästiin alkuun, kun alueen toimijat aloittivat määrätietoisen työskentelyn Turun alueen tekniikan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.
Teknologiakampus Turun ja Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen kertaa yhteistyön lähtökohtia:
– Teknologiakampuksen sopimusosapuolina toimivat kaikki Turun alueen tekniikan koulutusta antavat korkeakoulut, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Lisäksi verkostossa ovat tiiviisti mukana Turun kaupunki ja Turku Science Park.
Yhteistyön tuloksena on merkittävästi laajempaa tarjontaa Turun talousalueen valmistavalle teknologiateollisuudelle. Vuoden 2022 alussa Turun ammattikorkeakoululle ja Turun yliopistolle saadut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri ja diplomi-insinöörikoulutukset ovat hyvä esimerkki alati laajenevasta koulutustarjonnasta.
– Täysin uusien koulutusohjelmien perustaminen antaa hedelmällisen mahdollisuuden tehdä aikaisempaakin tiiviimpää yhteistyötä koulutusten suunnittelussa, toteutuksessa sekä uusien asiantuntijoiden kouluttamisessa, kuvailee Stenvall-Virtanen.
Yritykset kiinteästi mukana kehitystyössä
Yhteistyötä tehdään myös tutkimuksen puolella. Verkostossa mukana olevan Yrkeshögskolan Novian tutkimusyhteistyö johtavan eurooppalaisen merenkulun tutkimuskeskus Fraunhoferin kanssa on hyvä esimerkki verkostoitumisen hyödyistä. Autonomisen merenkulun tutkimus ja kehitys merenkulun perinteiden ja laivateollisuuden Turussa on itsestään selvää.
Teknologiakampuksen tutkimuspäällikkö, Åbo Akademissa asiakassuhteista vastaava Mikko Helle kertoo hyvin toimivasta yritysyhteistyöstä:
– Yksi hyvä esimerkki Åbo Akademin pitkäjänteisestä yritysyhteistyöstä on Neste, jonka kanssa erilaisia hankkeita on vuosien saatossa ollut useita. Uusin näistä on Business Finlandin rahoittama laaja yhteishanke, jossa tutkitaan synteettisten lentopolttoaineiden valmistusta uusiutuvista raaka-aineista.
Sari Stenvall-Virtanen ja Mikko Helle.
Teknologiakampus Turku on vuonna 2018 perustettu yhteistyöverkosto, joka edistää korkeakoulujen välistä ja yritysten kanssa tehtävää tekniikan alan yhteistyötä. Yhdessä tekeminen luo osaamista ja kilpailukykyä. Verkostossa toimivat kaikki alueen tekniikan korkeakoulut Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan Novia sekä Turun kaupunki ja Science Park.
Koneteknologiakeskus Turku Oy on oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten yhteinen uuteen teknologiaan keskittyvä koulutus- ja kehittämiskeskus. Yhtiön pääomistajia ovat Turun Ammattikorkeakoulu Oy, Turun yliopisto, Turun kaupunki, Åbo Akademi, Turun Aikuiskoulutussäätiö ja Teknologiateollisuus ry. Lisäksi yhtiön osakkaina on lähes 80 alueella toimivaa yritystä joko suoraan tai Teknologiateollisuus ry:n kautta.
Turun korkeakouluissa on tuhansia osaajia ja yli 40 000 opiskelijaa. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö on tiivistä ja valtaosa toiminnoista sijoittuu yhteiselle laajalle kampusalueelle. Korkeakoulut luovat hyvinvointia, vetovoimaa ja kilpailukykyä yhdessä kaupungin, elinkeinoelämän, sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa. Turussa tehdään yhdessä!
Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Teksti: Misha Dellinger
Kuvat: Vesa-Matti Väärä